Una semana en México

Hola a todos!

Perjantaina 2.8. lensin Monterreyhin toisen suomalaisen tytön kanssa. Itse lento meni hyvin, mutta sitä ennen oli pieniä ongelmia. Lentokentällä oli todella pitkät jonot, ja odotimmekin pitkään vuoroamme jättää laukut. Jonottamiseen meni yli tunti ja tiskillä meni varmaankin puolisen tuntia, koska olimme alaikäisiä. Lisäksi aikaa kului, koska yksi virkailija ei tiennyt mitä tehdä, vaan paikalle tarvittiin ainakin viisi muuta ihmistä ja lisäksi soiteltiin eteenpäin. Kaiken tämän jälkeen meille iski pieni paniikki, kun lennon porttia ei tullut vaikka kuinka odotimme. Lopulta 10 minuuttia ennen lennon lähtöä se ilmestyi tauluille. Seuraavaksi piti vain löytää tämä portti, mutta sitä ei löytynyt millään. Lopulta portti löytyi avulla, ja pääsimme lentokoneeseen.

Lentokentällä perheemme odottivat meitä suurten kylttien kanssa. Siitä lähdimme heti syömään, sillä olin syönyt viimeksi aamupalan. Ruuan jälkeen menimme tapaamaan monia sukulaisia ja isoäidille kahdeksi yöksi Monclovaan.

Elotes

Lauantaina perhe oli järjestänyt minulle tervetuliaisjuhlat ja tyttärelle läksiäiset samalla! Ihmiset ovat täällä todella mukavia. Kaikki kyselevät paljon ja haluavat ottaa paljon kuvia. Juhlissa syötiin hyvin, tanssittiin, juteltiin ja uitiin. Meksikolaiset jaksavat juhlia, koska vielä kahden jälkeen yöllä lapsetkin olivat hereillä ja energiaa täynnä.

Seuraavana päivänä menimme isoisän kanssa suureen puistoon, jossa pääsimme pienelle juna-ajelulle. Illalla lähdimme vihdoin kohti Piedras Negrasia, jossa menimme ensimmäiseksi syömään kaupungin parhaita tacoja.

Tänään nukuimme pitkään, ja yritimme päästä migration officeen, mutta se ei ollut auki. Illalla teimme manikyyrit siskoni ja hänen kavereidensa kanssa. Menimme myös kuntosalille, joka ei ollut mikään paras kokemus, vaikka personal trainer meillä olikin. Melkein 40 asteessa pienessä huoneessa monen ihmisen kanssa melkein 2 tuntia. Voin sanoa, että oli kuuma! Ja heti tämän jälkeen mentiin naapureille ottamaan kuvia minun kanssani.

Saimme korut meidän oppaalta Mexico Cityssä. Toisen sain abuelolta <3

Aika menee nopeasti, olen ollut nyt viikon Meksikossa. Vaikka en ollut oikeastaan opiskellut espanjaa ennen tänne tuloani, pystyn jo ymmärtämään suurimman osan puheesta. Ehkä kohta itsekin alan puhumaan. Ainakin kaikki sanovat, että opin nopeasti, vaikkei se itsestä siltä juurikaan tunnu.

- Iida