torstai 12. joulukuuta 2019

Cuatro Cienegas ja muuta

Hola!

Rotary oli järjestänyt Coahuilan vaihtareille viikonloppureissun Cuatro Cienegasiin. Sinne matka kestää vain kolmisen tai nelisen tuntia, joten ei kauaan. Yövyttiin isoissa mökeissä ja kahtena päivänä lähdimme kiertämään autolla tätä paikkaa. Ensimmäisenä päivänä kävimme aavikolla, katsomassa joitain kiviä, Poza Azulilla, museossa ja viinitarhalla.

Fuimos a Cuatro Cienegas con los intercambistas de Coahuila. En el primer día teníamos una visita a Minas de Marmol, las Dunas de Yeso y a la Poza Azul. En la noche fuimos al Museo de V. Carranza y a viñedo Vitalli. 

Seuraavana päivänä oli jo lähtö kotiin, joten aamupalan jälkeen lähdimme vain katsomaan kuumailmapallotapahtumaa, mutta saavuimme sinne myöhässä, joten emme sitä nähneet. Nousimme myös kukkulalle katsomaan jotakin patsasta. Viikonloppu meni todella nopeasti, eikä keretty paljoa viettämään aikaa yhdessä, mutta seuraavaa kertaa odotan jo innolla.

El siguente día después del desayuno salímos para ver un evento de globos aereostaticos pero llegámos tarde y no lo vímos. También subímos para ver una estatua. El fin de semana fue muy rápido y no teníamos mucho tiempo para pasar tiempo junto pero ya espero a otro.












Loppukuusta vietettiin myös Thanksgivingiä ja mun synttäreitä, jotka sattuivat olemaan samana päivänä. Aamulla ennen kouluun menoa mun perhe herätti minut laulamalla espanjalla, portugalilla ja suomella syntymäpäivälaulun. He olivat myös tehneet lappuja, joiden avulla mun piti etsiä lahjaa. Jokaisen vihjeen kohdalta löytyi jotain mun lemppariherkkuja Meksikossa. Olisittepa nähneet mun ilmeen, kun avasin paketin, josta löytyi saapikkaat. Mutta vielä parempi oli se, kun avasin paketin, jossa oli FAZERIN SUKLAATA!!! Olin koko syksyn kertonut, kuinka sitä on kova ikävä ja he olivat tilanneet sitä mulle <33. Koulussa sain kukkia, ruokaa ja vaatteita, joita en ollut osannut odottaa myöskään yhtään. Perjantaina mentiin toiselle vaihtarille kylään ja ne oli ostanut mulle kakun! Yllätyin kyllä ihan liian monta kertaa mun synttäreiden takia hahaha. 

En fin de mes festejámos Día de Acción de Gracias y mi cumpleaños en el mismo día. Antés de que me fui a la escuela mi familia me despertó cantando las mañanitas en español, portugués y en finlandés. También ellos me habían hecho una pista de regalos. Me regaláron mis dulces favoritos de aquí, botas y chocolate finlandés!! Hubíeran visto mi cara cuando lo abrí porque todo el otoño como lo extrañé. En la escuela me regaláron flores, comida y ropa. El viernes fuimos a casa de la otra intercambista y ellas me habían comprado un pastelito! Muchas gracias a todos, los amo!!






Tää oli kyllä yks mun lempparilahjoista, jonka mun kaverit oli mulle ostaneet. Toisella puolella lukee mun nimi.



- Iida

Mazatlán

Heippa!

Nyt on vierähtänyt jo neljä kuutautta täällä Meksikon puolella ja aika taas kirjottaa tännekin jotakin. Tässä marraskuun aikana kerkesi tulla kaksi matkaa, joten ajattelin sen takia tehdä kaksi postausta.

Ensimmäiseksi marraskuun puolivälissä lähdettiin ajamaan 12 tuntia autolla kohti Mazatlánia. Sen on kaunis rantakaupunki toisella puolella Meksikoa. Tänne mentiin sukulaisten kanssa viettämään pientä minilomaa. Tämä matka sijoitettiin marraskuulle, eli se oli vähän niin kuin syntymäpäivälahja mulle.

Vietettiin loma rennosti. Oltiin paljon rannalla, tanssittiin ja pidettiin hauskaa. Yhtenä päivänä käytiin risteilyllä saarella, jossa kaksi kanadalaisturistia alkoivat puhumaan mulle englantia ja ihan paniikissa vastailin heille sitten espanjaksi, haha.

Ya llevo cuatro meses aquí en México! En noviembre fuimos a Mazatlán con mi familia en camioneta. Allá estuvimos en la playa, bailámos y nos divetímos mucho. Un día fuimos a un crucero para ir a una isla.

Gorditas de maíz azul
Ajomatkan maisemat oli hienoja














Mun veli ja minä <3





Kuka se outo suomalainen siellä rannalla sitten oli kun kaikki kyseli ja katsoi, että mitä se täällä tekee. Rannalla tuli kyllä kummia katseita ja henkipelastaja vitsaili kuinka pitää olla kolmisen tuntia auringossa niin sitten jo oltaisiin samannäköisiä. Loma oli kyllä superkiva ja jälkeenpäin väsytti kovasti. Iloisena yllätyksenä se, että paloin vähemmän kuin itse meksikolaiset! Hahaha

Video meidän matkasta


- Iida

sunnuntai 3. marraskuuta 2019

Yksi kuukausi enemmän ja vähemmän

Heippa!

Nyt on tullut täyteen 3 kuukautta täällä lätäkön toisella puolella. Aika kyllä kuluu hirveetä vauhtia, kun vasta kirjottelin toisen kuukauden kuulumisia. Neljäsosa vaihdosta on jo ohitettu, eikä enää ole jäljellä kun vähän yli 7 kuukautta.

Päästiin kattomaan rodeota ilmaiseksi, kun kaveri oli siellä töissä. Ei kuitenkaan nähty kun hetki itse rodeota, kun saavuttiin niin myöhään. Loppuilta kului sitten tanssien ja jutellen kavereiden kanssa.



Nachot on kotoisin täältä Piedras Negrasista, joten tietysti vuosittain juhlitaan viikonloppu nacho festivaalia. Paikan päällä valmistettiin maailman suurin nacho, jonka jakamisessa päästiin auttamaan. Paikalla oli myös esityksiä ja kojuja täynnä ruokaa. Maailman toisiksi tulisimpien jalopenojen syöntikilpailukin oli, ja voittaja söi yli 40 chiliä kahdessa minuutissa.




Törmättiin myös tälläiseen kivaan yllätykseen, kun oltiin matkalla kotiin. Olihan sen kanssa sitten pakko kuva napsasta, vaikka kova paniikki siinä oli ja itkin hysteerisesti koko ajan.


Yhdellä mun parhaista kavereista täällä oli synttärit ja niitä juhlittiin koulussa kaksi päivää. Meidät kutsuttiin myös koko suvun juhliin, joissa oli tosi hauskaa.


Tässä kuussa oli Rotaryn maailmanlaajuinen End Polio -päivä. Täällä mun kaupungin Rotaryt ja parin lähellä olevan kaupungin klubit olivat järjestäneet paraolympialaiset nuorille. Päivä oli kiva, vaikka ulkona olikin ihan hyytävä sää kovan tuulen takia. Monet täällä kysyvät, tai sanovat, että ei Iidalla kylmä ole kun hän on Suomesta. Mutta tää ilmasto on niin erilainen, että minäkin täällä joudun pukea reippaasti vaatetta päälle, jos iskee kylmä päivä.


Varsinkin täällä Pohjois-Meksikossa Yhdysvaltojen juhlapyhät vaikuttavat kovasti. Niinpä täällä juhlitaan Halloweeniä ja mekin mentiin ekoihin halloween juhliin pukeutuneina. Mun tanssiryhmä järjesti myös "kauhutalon", jonne mentiin perheen kanssa. Pakko sanoa, että en oo ikinä pelännyt niin paljon. Veikkaan, että oli ihan hyvä, etten itse osallistunut, koska kiljuin puolet kovempaa kuin säikäyttämässä olevat ihmiset.



Jos joku on katsonut Coco-elokuvan, varmaankin on myös kuullut kuolleiden päivästä. Tätä juhlaa odotin paljon ennen kuin saavuin Meksikoon, mutta harmikseni täällä pohjoisessa sitä ei paljoa juhlita. Koulussa kuitenkin oltiin tehty pieni alttari kaupungin vanhan presidentin muistoksi, joka menehtyi ikävästi vuosi sitten. Tänne tulivat katsomaan myös hänen vaimo ja pienet lapsensa.



Täällä Meksikossa on tapana järjestää isot juhlat, kun perheen tytär täyttää 15 vuotta. Kaikki sanovat, että nämä juhlat on isoja ja vieraita on paljon, mutta olin vähän shokissa, kun astuin juhlapaikkaan sisälle. Juhlat muistutti ennemmin valtavia häitä, koska syntymäpäiväsankarillakin oli morsiusmekko päällä. Juhla oli kuitenkin ihan super hieno ja oli todella hauskaa. Syötiin, juteltiin ja tanssittiin paljon.





Arki sujuu mukavasti ja kielikin ihan hyvin.  Koulua on jäljellä enää yksi jakso eli 6 kuukautta ja sitten ollaan jo joululomalla! Harrastus tällä hetkellä taas on kysymys. Suunniteltiin jo yhtä harrastusta toisen vaihtarin kanssa, mutta katsotaan nyt mennäänkö vai ei. Mun isä nauraa kuinka oon jo ihan meksikolainen, kun en muuta teekkään kun syö ja nuku. Koko aikainen väsymys alkaa jo muuten loppua.

Perheen ja kavereiden kanssa on kuitenkin tullut vietettyä paljon aikaa. Lähes joka viikonloppu mennään ulos ja tällä viikolla pidettiin kavereiden kanssa pijamada. Täällä pystyy käymään elokuvissakin, kun hinta ei kummoinen ole.



Lotería on joku tällainen meksikolainen peli, jota mentiin pelaamaan.


Meksikolainen ja suomalainen versio makaronilaatikosta.

Oon suomalaistanut mun perheen. Nyt nää miettii jo astiankuivauskaapin hankkimista.

Ensi kuuta odotan innolla, kun suunnitelmiakin on enemmän, mutta niistä sitten varmaan kirjoittelen kuukauden päästä, haha. Terveisiä ja haleja kaikille Suomeen ja piristystä sinne pimeyden keskelle!

(Tajusin nyt vasta, että joudun viettämään tän joulun ilman lunta!)

- Iida